Difference between revisions of "Organisaatiotyyppi"

From Hackerspaces in Finland
Jump to: navigation, search
(5. Liittymis- ja jäsenmaksu)
Line 24: Line 24:
  
  
 +
''Yhdistyksen nimi päätöksen mukaan -dah''
  
 
=== 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu ===
 
=== 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu ===
Line 42: Line 43:
 
voi vastaanottaa lahjoituksia ja
 
voi vastaanottaa lahjoituksia ja
 
järjestää tapahtumia. Yhdistys voi myös myydä jäsentensä osaamista sekä tilan, työkalujen että materiaalien käyttöä siinä määrin kuin se ei haittaa tilan käyttöä epäkaupallisesti.
 
järjestää tapahtumia. Yhdistys voi myös myydä jäsentensä osaamista sekä tilan, työkalujen että materiaalien käyttöä siinä määrin kuin se ei haittaa tilan käyttöä epäkaupallisesti.
 +
  
  
Line 64: Line 66:
 
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja kuukausittaisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous.
 
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja kuukausittaisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous.
  
Hallitus voi hakemuksesta myöntää vapautuksen jäsenmaksusta, enintään vuodeksi kerrallaan. Vapautuksen yleisperiaatteena on että jäsen on toiminut eirtyisesti yhdistyksen periaatteita edistävällä tavalla.
+
Hallitus voi hakemuksesta myöntää vapautuksen jäsenmaksusta, enintään vuodeksi kerrallaan. Vapautuksen yleisperiaatteena on että jäsen on toiminut erityisesti yhdistyksen periaatteita edistävällä tavalla.
 +
 
 +
''Mielestäni yhdistyksen periaatteiden edistäminen on jokaisen jäsenen tehtävä, ja jäsenmaksusta vapauttaminen sen johdosta on mielestäni tarpeetonta. -dah''
  
 
=== 6. Hallitus ===
 
=== 6. Hallitus ===
Line 152: Line 156:
 
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
 
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
  
 +
''Voisiko tähän kohtaan jotenkin sisällyttää sen, että purkautuessa jäseniltä kerätyt varat tiettyä projektia varten (esim. kuvitteellinen metallisorvin osto, johon kerätty kuukausittain rahaa puolivuotta) palautetaan jäsenille. -dah''
  
 
=== Linkkejä ===
 
=== Linkkejä ===

Revision as of 10:20, 13 December 2009

Suomessa varmaan paras tapa on perustaa rekisteröity yhdistys. Näin on suunnitelmissa sekä Helsingissä että Tampereella. Se mitä seuraa, on siis vain malliehdotus, jota saa muokata ja kommentoida vapaasti.


Rekisteröity yhdistys

Oikeuskelpoinen, eli voi omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia ja laatia esim. hakemuksia tai anomuksia. Myös esim. yritykset voivat helpommin antaa lahjoituksia.


Lain vaatimukset

  • Ei tähtää taloudellisen edun tavoitteluun osallisille eikä toiminta saa olla pääosin taloudellista.
  • Yhdistyksen kokous vähintään kerran vuodessa


Sääntöpohja

Tämän pitäisi olla mahdollisimman kevyt, jotta se ei rajoita itse tilan toimintaa, vaan ainoastaan sisältää kaiken lain vaatiman, jotta itse jäsenillä on mahdollisimman vapaat kädet toiminnan ja tilan määrittelyyn. Olisi hyvä jos yhdistyksellä ja siis hallituksella olisi mahdollisimman vähän vastuuta itse tilasta. Yhdistyksen tarkoitus on luoda mahdollisuuksia, ei rajoittaa sitä miten tilaa käytetään.

Tätä pohjaa tehdään Helsinki HakLabin tilan vuokraamiseen perustettavalle yhdistykselle, mutta sen pitäisi olla nimeä ja kotipaikkaa vaille käyttökelpoinen muualle perustettaville yhdistyksille. Tampereen HakLab kirjoittaa omalle yhdistykselleen sääntöjä erikseen.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Yhteisöpaja LuoLab Ry


ja sen kotipaikka on Helsinki


Yhdistyksen nimi päätöksen mukaan -dah

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on

pitää yllä yhteisölliseen työpajatoimintaan soveltuvaa tilaa pääkaupunkiseudulla. Tämä sisältää työkalujen ja materiaalin hankinnan ja kierrätyksen sekä muiden resurssien hankkimisen. Tilan ja resurssien käyttöoikeus on ensisijaisesti jäsenillä, mutta jäsenet (hallitus?) mahdollisuuksien mukaan järjestävät kaikille avoimia tilaisuuksia ainakin kerran kuukaudessa.


Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

vuokraa tilan, sekä kerää jäseniltä jäsenmaksuja kattamaan vuokran ja muut juoksevat kustannukset kuten sähkön, sekä mahdollisesti yleisesti hyödyllisten materiaalien (esim. ruuvit) hankkimiseen. Jäsenmaksuja voidaan myös haluttaessa käyttää juoksevien kustannusten ylimenevältä osalta avoimen lähdekoodin periaattein tehtävään työkalujen kehittämiseen ja valmistamiseen jos lopputuloksena syntyvä työkalu tulee yhteiseen käyttöön työpajaan.


Toimintansa tukemiseksi yhdistys

voi vastaanottaa lahjoituksia ja järjestää tapahtumia. Yhdistys voi myös myydä jäsentensä osaamista sekä tilan, työkalujen että materiaalien käyttöä siinä määrin kuin se ei haittaa tilan käyttöä epäkaupallisesti.


3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Hallituksen jäsenet ovat avaimenhaltijoita. Vähintään kuukauden koejäsenyyden jälkeen voi varsinaisesta jäsenestä tulla avaimenhaltija hallituksen päätöksellä. Avaimenhaltijat ovat vastuussa tilasta siellä ollessaan, sekä avaimettomista henkilöistä jotka itse päästävät sisään siinä määrin kuin olisivat vastuussa päästäessään heidät omaan kotiinsa. Jos tätä vastuuta väärinkäytetään, voi hallitus poistaa (väliaikaisesti) tämän oikeuden käyttää tilaa itsenäisesti.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja kuukausittaisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous.

Hallitus voi hakemuksesta myöntää vapautuksen jäsenmaksusta, enintään vuodeksi kerrallaan. Vapautuksen yleisperiaatteena on että jäsen on toiminut erityisesti yhdistyksen periaatteita edistävällä tavalla.

Mielestäni yhdistyksen periaatteiden edistäminen on jokaisen jäsenen tehtävä, ja jäsenmaksusta vapauttaminen sen johdosta on mielestäni tarpeetonta. -dah

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut kaksi tasaarvoista puheenjohtajaa ja vähintään kaksi muuta jäsentä.

Hallitus ei määrittele siitä mitä tilassa tehdään, mutta sillä on oikeus väliaikaisesti pysäyttää kaikki toiminta tilassa painavasta syystä, kuten jos toiminnan jatukuvuus tai tilan turvallisuus on vaarassa. Näin ollen hallitus ei ole vastuussa siitä mitä tilassa tapahtuu, mutta on velvoitettu seuraamaan tilan kuntoa.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja mukaanluettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan 2/3 äänten enemmistöllä.

Yhdistyksen omaisuuden hoidosta vastaa hallitus, paitsi jos rahallisen omaisuuden reaaliarvo ylittää kahden edellisvuoden jäsenmaksujen suuruuden. Tällöin yhdistyksen omaisuudesta hoidosta vastaa yhdistyksen kokous.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja vapaajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli 2/3 annetuista äänistä.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat

8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Voisiko tähän kohtaan jotenkin sisällyttää sen, että purkautuessa jäseniltä kerätyt varat tiettyä projektia varten (esim. kuvitteellinen metallisorvin osto, johon kerätty kuukausittain rahaa puolivuotta) palautetaan jäsenille. -dah

Linkkejä


Päätöksenteko tilan ja omaisuuden suhteen

Tämä sisältää myös hallituksen valitsemisen yhdistyslain vaatimaa kokousta ja yhdistyssääntöjä varten.

Itse tilan säännöistä erillisellä sivulla.

Päätöksenteko tilan sisällä voisi toimia näin: "Jos tilassa on vaikka keittiö, niin keittiön ylläpidosta ja säännöistä vastaavat sellaiset joita se kiinnostaa. Eli periaatteessa työryhmä, jonka jäseniä ovat ne joilla on mielipide ja jotka luulevat pystyvänsä pitämään huolen siitä, että keittiö pysyy siistinä. Esim. perustettaessa he tekevät luonnoksen säännöistä, jotka ovat voimassa kunnes joku haluaa niitä muuttaa ja on valmis ottamaan vastuuta."

Tässä työryhmä tarkoittaa listaa henkilöistä jotka ovat valmiita tarvittaessa muistuttamaan käyttäjiä siitä miten tilassa kannattaa toimia jotta kaikki viihtyisivät. Keittiö itsessään ei välttämättä tarvitse työryhmää, se on vain esimerkki. Kuitenkin jos tilassa on järeitä työkaluja, ne ainakin tarvitsevat jonkun ottamaan erityisesti vastuuta. Tämä voi kuulostaa byrokraattiselta, mutta mahdollistaa sen, että asioista päättävät ne joilla on mielipide ja jotka ovat aktiivisia. Nopeiden väliaikaisten päätösten teko onnistuu myös ilman etukäteen valittua hallitusta tai diktaattoria. Tällaisiin työryhmiin voi liittyä kuka tahansa tilan käyttäjä. Myös projektiluontoisia (jotka eivät liity tiettyyn rajattuun tilaan tai työkaluihin) työryhmiä voi perustaa. He tekevät luonnoksen jostain kaikkia koskevasta asiasta, ja kun luonnos on esitetty kaikille, on ryhmällä mandaatti toteuttaa asia ellei esiinny muutosehdotuksia.

Itse keskustelu ja päätöksenteko ryhmissä voisi toimia konsensusperiaatteella. Mitä isompi ryhmä, sitä vaativampaa se on, eli aina pitää olla mahdollisuus äänestää isommassa ryhmässä (voisi vaatia vaikka 3/4 enemmistöä). Jos työryhmän muodostaminen ei onnistu, luonnos herättää paljon eriäviä mielipiteitä tai asia muuten vaan herättää paljon keskustelua, voi konsensusta yrittää soveltaa myös isommassa yleisessä kokouksessa, jossa myös tarvittaessa voisi äänestää. Tällä tavalla myös yhdistyksen virallinen hallitus ja puheenjohtaja pitäisi valita. Viimeisenä turvaverkkona voisi hallituksella olla valta pysäyttää tilan käyttö väliaikaisesti painavasta syystä (tilan turvallisuus tai toiminnan jatkuvuus vaarassa).


Osuuskunta

Tämä voisi olla hyvä pohja sitten kun toiminta on laajentunut ja yhteisölliset työpajat ovat saavuttamassa samanlaista asemaa kuin esim. kyläkirjastot ja nuorisotalot. Toisaalta Yhteisökylässä toimiva paja (RepLab) todennäköisesti toimisi osuuskunnan tavoin, varsinkin jos kylän muutkin toiminnot ovat osuuskunnan alaisia.

Tämä malli sopisi hyvin myös jäsenten valmistamien tuotteiden myyntiin, sekä kalliimpien materiaalien hankkimiseen.